Kohteessa kaikki kohdillaan

Kävin tänä aamuna remppakoteessa – tulevassa kodissamme. Huomasin sinne käveleskellessäni, että ajatukseni ovat jo siirtymässä uuteen kotiin. Sinne on etäinen kaipuu, vaikka en vielä tiedä miltä valmis koti näyttääkään. TUnnen kuitenkin että asunnossa on todella hyvä fengi, ja kohta myös svengi, kun meidän jengi sinne muuttaa.

Valitsimme lopulta viikon alussa seinämaalin, ja seinien maalaus onkin edennyt jo mallikkaasti. Pohdimme sävyä pitkään Tikkurilan värikarttojen ja näytekorttien kanssa. Minulla oli alusta asti ajatuksena, että haluan usvan väriset seinät. ELi harmahtavan sinertävät, jotka ovat kuitenkin vaaleat mutta selkeästi sävykkäät. Seinävärin valinta osoittautui haastavaksi syksyn pimenevinä iltoina, kun koitimme mallata värejä hehkulamppujen valossa. Kävin myös kaverin kotona katselemassa heidän seinäväriään, joka on selkeän lämpimän harmaan sävyinen. Kaverini vinkkasi, että lautalattian väri vaikuttaa myös seinävärin lopulliseen sävyyn niin, että lämpimän värinen lattia (puu, ei käsittelemätön) heijastaa eri tavalla sävyjä kuin esim. heidän lattia, joka on maalattu kuultovalkoisen harmahtavaksi. Tämä olikin hyvä havainto, sillä tajusimme, että meidän mäntylattia korostaa sinisyyttä.

Mietimme seuraavia värisävyjä: ketju, kalla, emali, lokki, enkeli, talvi, höyhen, opaali, kaoliin ja jasmin. Osoittautui, että monet näyttivät lautalattian kanssa joko kovin sinisiltä, tai vihertäviltä, tai likaisen harmailta. Meidän lopullinen värikaksikko oli siis jasmin, jota maalausliikkeestä ja muualtakin suositeltiin (on kuulemma muodikas ja suosittu seinämaali), ja kaoliini, jonka olin itse bongannut värikartan joukosta. Pyysin maalariamme kokeilemaan kaoliinia seinään, ja kävin sen katsomassa. Hän oli maalannut vertaulun vuoksi myös neliön jasmiinia viereen, ja pojamaali oli maalarinvakoinen. Epäröinnin ja harkinnan jälkeen päädyin valitsemaan meille kaoliinin seinämaaliksi. Tämä ei olisi voinut olla onnistuneempi valinta. Tänään katsoessani seiniä harmaan pilvipeitteen ja syksyisen tuulen puhaltaessa ulkona, asunnossamme vallitsi ihana seesteinen usva. Ei synkkä, ei tekopirteä, ei tyylitön. Vaan täydellinen tunnelma.

 Työt ovat edenneet hyvin. Keittiökaapisto toimitettiin eilen, ja se odottaa kasaustaan olohuoneen lattialla. Lasitettavaksi viemäni ovet haettiin puusepänverstaasta eilen, ja ovien karmit odottavat maalausta. Ovien listat ja keittiö ja eteinen odottavat vielä viimeistä tasoitusta ja maalausta. Kävin tänään maalarimme kanssa läpi seinäpintoja ja erkkerin kulmia ja muuta ja varmistin vielä maalaustilanteen, eli mikä maalataan ja millä sävyllä. Kerkesin myös juuri ajoissa paikalle toivoakseni ikkunalautojen maaliksi kiiltäväpitaista maalia. Maalikaupassa ollut Jaska sai viestin juuri ajallaan, ja nyt ikkunalaudat maalataan huonekalumaalilla, joka on kiiltävää. 

Remppaohjelman mukaisesti minä ja mieheni maalaamme tänä viikonloppuna vessan seinäkaakelit. JÄnnää, miten se sujuu. Ensi viikolla pääsemme kasaamaan keittiökaapistoja ja viikonloppuna asentamaan keittiön. Ensi viikolla myös sähkäri tulee katsastamaan ja suunnittelemaan loppuun sähkötyöt.

Kohta ollaan puolessavälissä. Huh.

Keittiö ja vähän muuta

Asiat tuntuvat etenevät mallikkaasti. Palkkaamamme tasoitus ja maalariporukka aloitti hommat toissapäivänä ja jo nyt he ovat saaneet aikaan ihmeitä. Olemme mieheni kanssa käyneet vuorotellen asunnolla tekemässä pieniä hommia – mittaamassa, siivoamassa – ja on ihanaa, kun siellä on joku paikalla, radio soi ja tekemisen meininki on käsin kosketeltavaa. Tasoitus ja maalaus ovat oikeastaan isoimpia asioita ja olen onnellinen että päätimme ulkoistaa juuri ne.

Tänään tilasimme keittiön. Päädyimme Ikean keittiöön ja keittiökoneisiin, sillä ne ovat hyvin integroitavissa kokonaisuuteen. Mieheni suunnitteli Ikean 3D piirustusohjelmalla meille keittiön ja hyväksytti sen minulla. Yhdessä pähkäilimme kaapistojen sisuksia, pintamateriaaleja ja kodinkoneita. Yllättävän monta iltaa saimme kulumaan keittiötä suunnitellessa. Ikeaan tultuamme olimme valmiita tilaamaan koko paketin, mutta saimme kuulla, että poiminta- ja toimituspalvelun tilatessamme emme voi itse päättää toimituspäivää, vaan toimitus on 2-5 päivän sisällä. Meille tämä on haastavaa, sillä maalausurakka on vielä kesken. Toisaalta, olimme saaneet vanhimman poikamme hoitoon juuri sitä varten, että tilaamme keittiön, eikä uudelleen tuleminen Ikeaan ja asiakaspalvelijan saaminen ruuhkaisena iltana työpäivän jälkeen houkuttanut. Päätimme siis tilata keittiön siinä samassa. Kasaamme keittiökalustepaketit johonkin nurkkaan, josta ne sitten siirrämme tarvittaessa maalauksen tieltä pois. Ja näin meillä on yksi iso huoli vähemmän; keittiö on nyt suunniteltu ja tilattu.

Tietenkin jotain pientä vielä jäi jäljelle. Emme hankkineet vetimiä Ikealta, sillä emme löytäneet mielekkäitä. Ajattelin katsoa viiskytlukulaisia hopeisia vetimiä mm. Rakennusapteekista. Lisäksi meidän täytyy vielä miettiä välitilan ratkaisut: laitammeko laattaa vai maalaammeko seinän? Jätimme vielä harkintaan sen, otammeko tavallisen arkipöydän keittiöön, vai teemmekö liikuteltavan saarekkeen, jolla saisimme enemmän säilytystilaa. Keittiömme on nimittäin todella haastava. Se on L:n mallinen, ja siinä kulkee kantava yläpalkki yhdellä seinällä, toisella seinällä on koko seinän mittainen kulmapalkki. Ja keittiö on sen verran pieni ettei sinne mahdu isoa ruokapöytää, mutta sen verran iso, että ruokpöytä kannattaa kuitenkin sinne laittaa.

Keittiönkaapiston vetimien lisäksi haluaisin hankkia 50-luvun pistokkeita. Isäni tosin sanoi, ettei nykypäivänä saa laittaa maadoittamattomia pistokkeita, mutta toinen sähkäri taas suositteli, että kannattaa ehdottomasti säilyttää vanhat pistorasiat. Ne ovat kyllä hienoja, vaikka mieheni on skeptinen niiden suhteen ja sanoo, että haluaisi yhtenevät pistorasiat…

Löysin myös paikan, jossa teettää lasit alkuperäisiin parioviin. Viemme siis huomenna puiset pariovet lasitettaviksi Kalliossa sijaitsevaan liikkeeseen. Haluamme samanlaisen mallin kuin meidän nykyisen asunnon 50-luvun lasiovissa. Katsotaan miten se onnistuu!

 

Purkutyön jälkeen

Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet täynnä toimintaa. Purku-urakan keskellä äiti ja lapset sairastuivat flunssaan, ja viikko nukuttiin niin ja näin. Onneksi isä säästyi pahimmalta, ja pysyi tolpillaan purku-urakan ajan. Purkaminen ei sinänsä ole niin haastavaa, mutta jätteen määrä, joka purettaessa tulee on valtava. Koko 72,5 neliön asuntomme oli täynnä jätesäkkejä – ja pölyä – purun jäljiltä. Näitä sitten raahattiin monta peräkärryllistä Kivikon jäteasemalle.

purkujätettä

Peräkärryn saaminen on osoittautunut meille haasteelliseksi, sillä omassa autossamme ei ole peräkoukkua. Olemmekin lainanneet milloin isäni työpakua, milloin kaverin henkilöautoa, milloin Shellin vuokrapakua. Nyt päätimme hankkia peräkoukun omaan autoomme. Peräkoukun asennus vie n. 3 tuntia ja kustantaa 520 euroa. Ensimmäinen vastoinkäyminen tapahtuikin, kun mieheni oli delegoinut minulle auton viemisen peräkoukun asennukseen. Olin merkannut ajan kalenteriini, kaksi tuntia myöhemmäksi. Pakkasin siis eilen 3kk prinssimme ja rattaat autoon, katsoin navigaattorista reitin ja ajoin Tikkurilaan Koukkupajaan. Purin lapsen ja rattaat autosta, ja taivalsin teollisuushalliin koukunasennukseen, kunnes minulle selvisi että olin kaksi tuntia myöhässä, eikä koukun asennus enää onnistunut. Minun ei auttanut kuin varata uusi aika ensi viikolle, ja miettiä, miten saisimme illaksi suunnitellun viimeisten purkujätteiden siivouksen tehtyä ilman peräkoukkua – ja peräkärryä.

Onneksi on lähi-ihmiset; soitin jälleen isälleni, joka lainasi peräkoukullista autoa ja varasin Kierrätyskeskukselta peräkärryn pariksi tunniksi. Mieheni ehti siis roudata loput jätteet sorttiasemalle – pois tasoitus- ja maalariporukan jaloista.

Olemme ulkoistaneet seinien tasoitus- ja lattioiden hionta- sekä maalaustyöt. Mieheni löysi netistä yrityksen, joka referenssien perusteella vaikuttaa hyvältä. Maalaus- ja tasoitusurakalle on varattu aikaa pari viikkoa. Olemme saaneet purettua ja siivottua melkein kaiken. Lastenhuoneen tapetit ovat osittain vielä jäljellä, sillä ne eivät lähteneet yhtä helposti kuin muiden huoneiden tapetit. Menen huomenna rapsuttelemaan loppuja tapetteja irti ja toivon, että 3 tunnin lastenhoito riittää.

Tämä tapetti ei irronnutkaan niin helposti.
Tämä tapetti ei irronnutkaan niin helposti.
Vettä läpäisemättömän tapetin poistaminen on hankalaa, ja mieheni keksi oheisen kikan: tein viiltoja mattoveitsellä tapettiin, ja sitten hieroin yhä uudestaan märällä sienellä tapetin pintaa. Osa vedellä laimennetusta tapetinpoistoaineesta imeytyi tapettiin. Tiheät viillot auttavat!
Vettä läpäisemättömän tapetin poistaminen on hankalaa, ja mieheni keksi oheisen kikan: tein viiltoja mattoveitsellä tapettiin, ja sitten hieroin yhä uudestaan märällä sienellä tapetin pintaa. Osa vedellä laimennetusta tapetinpoistoaineesta imeytyi tapettiin. Tiheät viillot auttavat!

Samaan aikaan olemme katsoneet ja suunnitelleet keittiötä. Saimme pari tarjousta, mutta olemme päätyneet Ikean keittiökalusteisiin, jotka asennamme itse. Keittiön suunnittelu on osoittautunut hyvin haastavaksi, sillä keittiömme ei ole kovin suuri, se on L-muotoinen, ja yhdellä seinustalla menee kantava palkki 50cm korkeudessa. Tämä siis aiheuttaa haastetta kaapiston asennukselle.

Lautalattian, eli Timberwisen lukkopontillisen Mäntyparketin, tilasimme viime viikolla. Myös lattian asenname itse.

Keittiöasennuksen ja lattia-asennuksen lisäksi maalaamme kylppärin kaakelit. Tämän lisäksi viemme makuuhuoneen ja olohuoneen välillä olevat pariovet puusepälle, joka on lupautunut lasittamaan umpinaiset ovet. Yllätyksekseni tämä on jopa edullisempaa kuin uusien ovien hankinta, ja saamme säilyttää asunnon alkuperäiset 50-luvun ovet!

Kun alun alkaen päätimme purkaa kahden makuuhuoneen välisen seinän (joka oli käytännössä komeroa, vanerilevyllä täytettyä oviaukkoa, ja tiiltä), ja rakentaa paikalle uuden seinän, piti meidän myös saada seinä valmiiksi ennen tasoitus- ja maalausurakkaa. Seinää siis rakennettiin samana viikonloppuna kun kuopusprinssimme nimijuhla pidettiin. Samaan aikaan kun minä olin anopin ja muiden naisten kanssa kattamassa ja koristelemassa vuokraamamme kylätilaa, mieheni oli seinänrakennuspuuhissa. Rakennusmateriaaleja haettiin tuntia ennen nimijuhlan alkua, ja remppakamppeet vaihtuivat kauluspaitaan juuri ajallaan, kun vieraat saapuivat. Juhlista lähdettiin taas remppakohteeseen porukalla katsomaan miten työmaa edistyy.

Kun seinän runko oli melkein rakennettu, huomasimme, että jäljelle jätetty tiiliseinä oli vino.
Kun seinän runko oli melkein rakennettu, huomasimme, että jäljelle jätetty tiiliseinä oli vino.
Lopun seinän hajoitus käynnissä.
Lopun seinän hajoitus käynnissä.

Kuten kaikessa remppaamisessa myös tässä on tullut ylläreitä, eikä ainoastaan peräkoukun asennuksen kanssa. Seinänrakentamisessa jouduttiin vaihtamaan suunnitelmaa, kun osoittautui, että jäljelle jätetty tiiliseinänpätkä olikin vino ja se täytyi purkaa. Näin ollen seinä rakennettiin kokonaan, eikä tiiliosan jatkeeksi. Taas piti järkätä peräkärry, hakea lisää kipsilevyjä, joita yksi mies ei seitsemänteen kerrokseen kanna… Loppuosan seinästä mieheni rakensi itse ja sahasi kipsilevyt valmiiksi ennen niiden kantamista ylös. Näin hän sai homman yksin hoidettua. Seinän rungon rakentamisessa apuna oli vanha konkari, joka osasi antaa hyvät ohjeet lopputyöhön.

Vanhoja konkareita meille on onneksi tulossa vielä lisää avuksi; keittiön ja lattian asennukseen toivotaan mieheni enoa, joka hommien ohessa piristää päivää vitseillään.

Monta asiaa

Olen alkanut tehdä muistilistoja. Niitä on puhelimessani, kalenterissani, erinäisillä paperilappusilla ympäri asuntoa. Monta on asiaa: selvitä ovien lasittaminen, jalkalistojen mallit, kaapistovaihtoehdot eteiseen sekä makuuhuoneisiin, maalisävyt ja -laadut, remontin etenemisen aikataulu; pyydä tarjous kodinkoneista, keittiöstä, maalaus ja tasoitusurakasta, lautalattiasta; vuokraa peräkärry, höyrykone tapettien poistoon; pyydä talkoo- ja lastenvahtiapua. Lista on loputon.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Suunnittelu viekin suuren osan ajastamme – joka jo muutenkin on kahden pienen lapsen vanhemmilla kovin rajallista. Sitä oppii taituroimaan tarjouspyyntöjä metromatkalla, selvittelemään tarvittavien varusteiden saatavuutta ja hintoja imettäessä, ja ajattelemaan asiat valmiiksi leikkiessä junaradalla.

suunnittelua-2

Purku-urakan aikaansaannokset, eli purkujätteet peittävät tällä hetkellä asunnon pinta-alan, ja tarkoitus on saada vietyä ne Kivikon sorttiasemalle tänään illlalla. Tänään tulee myös ‘keittiökaveri’ katsastamaan tulevan keittiömme ja antamaan tarjouksen. Postiluukusta kolahti eilen Habitare-messuilla tilaamamme lattiamallit, joita mallailimme kynttilänvalossa. Päädyimme Timberwisen hiottuun ja lakattuun mäntylautalattiaan (lautaparketti se kait virallisesti on), joka kiinnitetään lukkopontilla. Siitä pitäisi nyt pyytää tarjous Timberwisen jälleenmyyjiltä.

suunnittelua-1

 

Kävin viikonloppuna myös rautakaupassa tutustumassa Tikkurilan maaleihin. Sen lisäksi että sävyjä on tuhansia, myös maalipintoja on monta: himmeää, puolihimmeää, puolikiiltävää, kiiltävää. Niin myös laatuja, kuten esimerkiksi kattomaalia valittaessa, meidän tulee selvittää, kelpaako maali jo valmiiksi maalatun katon päällemaalaamiseen ja mikä on paras sävy. Tämän lisäksi meidän tulee valita seinämaalit sekä kivipintaisille ikkunalaudoille sopiva maali. Seinämaalien sävyn valinta tuntuukin jo hankalammalta; sävy kun näyttää pienellä mallikappaleella aivan toisenlaiselta kuin koko seinällä. Tähän pähkäilyyn ajattelin pyytää apua ammattilaiselta.

Mieheni tekee juuri tietokoneelle remonttiaikataulua. En voi kuin ihailla hänen järjestelmällisyyttään. Itselläni on remppa-aikataulu päässäni: meidän tulee voida muuttaa marraskuun loppuun mennessä. Olo on kuitenkin toiveikas; luotan siihen, että apua löytyy kun sitä eniten tarvitsemme.

Tulevana sunnuntaina – jos kaikki menee suunnitellusti – aiomme rakentaa seinän makuuhuoneiden välille. Tämä ‘seinä’ purettiin käytännöllisistä syistä: seinä koostui tiilistä ja molemminpuolisista viiskytluvun kaapistoista sekä väliovesta joka oli tukittu vanerilevyllä.